torstai 31. elokuuta 2017

Uusi oppimisympäristö

Jee!

Uusi oppimisympäristö!

https://kvo2017.blogspot.fi/p/opintojakson-prosessi.html

Dialogisuus opetuksessa


Dialogisuus opetuksessa

 

Uusi kouluumme ja opetukseeni tulevani ryhmä on kooltaan suurehko ja siihen mahtuu monipuolisia luonteenpiirteitä. En haluaisi sanoa, että siihen mahtuu hyviä ja huonoja luonteenpiirteitä vaan mieluumminkin, niin että ryhmässä on koko ryhmää tukevia luonteenpiirteitä, joista osa vaatii ehkä enemmän huomiota kuin toiset luonteenpiirteet.

Ryhmätyöskentelyssä tulee kaikkien kaikki luonteenpiirteet esille, mutta opettajan tehtävä varsinkin nuorten kanssa on hallita luonteenpiirteiden esiintymistä. Kenenkään luonnetta ei saa lytistää, mutta opettajan tulee rakentavasti ohjata esiin yhteistyökykyisiä piirteitä ja saada opiskelija hallitsemaan niitä dominoivampia luonteenpiirteitä.

Opettajana haluaisin edistää ryhmän toimintaa monologisuudesta dialogisuuteen. Opiskelija, joka on tottunut olemaan enemmän monologisuudessa, voi toimia ryhmässä hyvinkin hallitsevasti, mutta miten hänen esimerkkinsä avulla opettaja saisikaan innostettua myös hiljaisempia mukaan. Tämä on monesti haasteellista, koska hiljaisemmat opiskelijat saattavat pelätä tai aristaa kovin puheliasta opiskelijaa, mikäli hän ei koe tyyliä omakseen. Ryhmään tulee alusta alkaen saada hyvä ja avoin ilmapiiri, johon on helppo liittyä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tätä saan opettajana vahvistettua esimerkiksi ryhmäytymisharjoituksilla, yhteisillä projekteilla ja vaikkapa yhteisillä retkillä ja vierailuilla alan yrityksiin.

Opettajan roolissa on tärkeää olla selkeä ja saada ryhmä sitoutettua yhteisen asian ja tavoitteen saavuttamiseksi. Myös opiskelijoiden tulisi ymmärtää, että jokainen heistä on periaatteessa samassa tilanteessa, uusien opintojen alussa ja siksi heidän tulisi tehdä yhteistyötä ryhmähengen eteen. Opettajan tulisi olla turvallinen asia opiskelijoille, ei sellainen, jota he joutuvat pelkäämään.

Konkreettisena esimerkkinä heti opintojen alussa teen opettajana selkeäksi koko ryhmämme tavoitteen, siis sen, että kolmen vuoden päästä kaikkien on tarkoitus valmistua ja saada ammatti. Myös ryhmän pelisäännöt on syytä tehdä heti opintojen alussa ja ne tulee tehdä yhteistyössä siten, että jokainen opiskelija sitoutuu niihin.

Opettaja voi omalla esimerkillään näyttää mallia yhteistyöstä ja avoimesta kommunikoinnista, johon kuuluu myös väliarvioinnit onnistumisista ja palautteen anto. Voin olla esimerkkinä myös ihan jokaisen opiskelijan hyväksymisessä ja samanarvoisessa kohtelussa.

Ryhmässä tulee vallita aito demokraattisuus ja myös hiljaisempien mielipidettä tulee kuulla. Mielestäni ryhmässä ei voi olla koko kolmen vuoden aikana vain yhtä tai kahta asiaa, joista päätetään demokraattisesti vaan niiden kuuluu olla ripoteltuna vuosien varrelle, jotta mahdollisimman moni saisi ilmaista mielipiteensä ja kokea, että hänenkin mielipiteellään on merkitystä. Demokraattisuus ja johtajuus eivät aina sovi samaan lauseeseen, mutta mielestäni kyseisessä nuorten ryhmässä tulee olla yksi esimerkki, joka toiminnallaan ohjaa demokraattisuutta ja kitkee pois vääränlaiset käytösmallit. Johtaja ei kuitenkaan saa olla diktaattori.

Jokaisessa ryhmässä tulee aina ongelmia ja ne tulee ratkaista avoimella keskustelulla, koska muuten esimerkiksi selän takan puhuminen lisääntyy ja lisää jännitteitä ryhmässä. Mielestäni on tärkeää osata myös purkaa avoimesti se tilanne, joka on mahdollisesti saatu aikaan selkäänpuukottamisella tai epäoikeudenmukaisella käytöksellä. Tällä selvityskeinolla on myös kasvattava vaikutus kun opiskelija huomaa, että ne asiat joiden tiimoilta on toiminut väärin, löytyvät edestä ja niistä joutuu vastuuseen ja antamaan kasvot sanomisilleen. Kuitenkaan tarkoituksena ei ole syyllistää ja etsiä yhtä syypäätä.

Ryhmätyöskentelyn edessä opettajalla on tärkeä rooli myös motivaation ylläpidossa ja sitä kautta myös saavutusten tukemisessa. Hyvät suoritukset tulee huomioida, mutta myös väärästä toiminnasta tulee antaa rakentavaa palautetta.

Ryhmätyöskentelyssä tulee muodostumis - ja rakentumisvaiheen jälkeen tyynen työskentelyn vaihe eli ns. kuherruskuukausi, jota seuraa tiimivaihe. Tässä tiimivaiheessa työskentely on yleensä tehokkainta ja aikaansaavinta. Mikäli tiimivaihe jatkuu pitkään, esim. vuoden tai kaksi, se saattaa sisältää myös riitoja ja erimielisyyksiä, mutta kun nämä saadaan ratkaistua oikein ja kehittävästi se vahvistaa tiimihenkeä. Viimeisenä ryhmän vaiheena on hajoamisvaihe, joka saattaa tuoda monelle jopa haikeita tunteita. Tässä vaiheessa on tärkeää tehdä yhteisistä vuosista yhteenveto ja arviointi sekä mahdollisesti myös projektin luonteesta riippuen pohtia seuraavia vaiheita ja kuvioita, joilla edetään, joko ryhmänä tai erikseen. Tästä esimerkkinä vaikkapa jatko-opintojen suunnittelu tai hojks-opiskelijoilla jatkosuunnitelmat.