Erilaisia ihmiskäsityksiä

Ihmiskäsitykset

Marxilainen ihmiskäsitys

Marxilaisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen käsitykset ovat riippuvaisia ihmisen sen hetkisestä sosiaalisesta sijainnista ihmiskunnassa. Kyseisessä teoriassa ei käsitellä näkemyksiä psykologisista näkökulmista vaan kaikki ihmisen toiminta on riippuvaista yhteiskunnassa vallitsevasta kapitalismista. Luontaisesti ihmisen vietti vie vain ruoan ja hengissä pysymisen perässä, eikä ohjaa vaistomaisesti lainkaan yksityisomistukseen ja irtaimiston omistukseen. Vaan tämä vietti johtuu yhteiskunnan paineesta ja sen rakentumisesta yksityisomistuksen varaan.

Marxin mukaan ihmisellä on kolme suhdetta yhteiskuntaan eli hänen suhteensa työhön, tiedollinen suhde objektiiviseen todellisuuteen ja hänen paikkansa ja suhteensa yhteiskuntaan. Marxilaisessa käsityksessä vain työ mielletään oikeanlaiseksi elämäksi, jossa minuus tulee täydellisesti esille ja ihmisen persoona nojautuu täydellisesti yhteiskuntaan ja hän peilaa itseään sen kautta.

Marxilainen ihmiskäsitys on siis yhteiskunnan muuttumisen myötä mukautuva ja elää yhteiskunnan muuttumisen mukaan. Ideaalitilanteessa ihminen ei toimi vain omaksi edukseen vaan toimii yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla muita ihmisiä kohtaan.  (Hirsjärvi  1985, 163).

Behavioristinen ihmiskäsitys

Behavioristisuus oli voimissaan 1900-luvulla ja sen tärkeimpinä tukijoina pidetään Ivan Pavlovia ja B.F. Skinneriä. Käsityksessä ihminen mielletään passiiviseksi objektiksi, jonka ulkoinen käyttäytyminen on tutkimuksen kohteena. Oppiessaan ihminen pyrkii mielihyvän kokemiseen ja sen vuoksi vahvistaminen opetusmetodina onkin behavioristisen ihmiskäsityksen toiminnan pohja.

Yleisessä opetus- ja kasvatustyössä behaviorismi on yleisessä ja keskeisessä roolissa, jolloin vallalla opetuksessa on hyvin perinteinen roolijako, jossa opettaja toimii lähes ainoana tiedonlähteenä ja oppilas tiedon vastaanottajana ilman kyseenalaistamista. Tämän metodin perusteella ihmistä voidaan muokata halutunlaiseksi, koskien erityisesti muokkautumista muiden vaikutuksesta. Behaviorismissa oppimista ja ihmisen käyttäytymistä ohjataan ulkoisin palkinnoin ja rangaistuksin (Hirsjärvi 1985, 184)

Differentiaalipsykologinen ihmiskäsitys

Differentiaalipsykologia on kiinnostunut ihmisten ja ihmisryhmien keskinäisestä dynamiikasta ja niiden erilaisista ilmenemismuodoista sekä niiden eroista ja syistä. Karkeasti jaettuna tämä ihmiskäsitys voidaan jakaa kahteen ryhmään, perinnöllisyysorientoituneet tutkijat ja ympäristöorientoituneet tutkijat, jolloin he ovat eri mieltä geenien ja ympäristön vaikutuksesta  yksilön henkisiin kykyihin, älykkyyteen ja persoonallisuuteen.

Galton loi differentiaalipsykologian perusteet 1800-luvulla ja Galtonin mukaan yhteiskunta koostuu yksilöistä, joiden henkilökohtaiset ominaisuudet määräävät heidän asemansa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa kaikki tieto otetaan vastaan havaintojen kautta ja mitä kyvykkäämmät havainnointireseptorit ovat, sen älykkäämpi ihminen on. Ihmisten väliset erot ovat siis biologisesti eroavia.  Galton suunnitteli muun muassa testejä, joissa hän mittasi motorisia toimintoja. Näin hänen merkityksenä tilastollisten menetelmien kehittämisessä ja testimenetelmien kehittäjänä on ollut merkityksellinen ihan nykypäiväänkin peilattuna.

Yhtenä keskeisenä tutkimisen alueena on älykkyys, joka mielletään perinnöllisyysorientoituneiden tutkijoiden mukaan lähes ainoastaan henkiseksi kyvyksi ja sen osamäärän vaihtelu selittyy lähestulkoon ainoastaan perinnöllisyydellä. Ympäristöorientoituneiden tutkijoiden mukaan taas älykkyys on pohjimmiltaan sosiaalista.

Differentiaalipsykologisessa ihmiskäsityksessä on laajasti ymmärrettynä mikä tahansa olemassa oleva käsitys ottaa kantaa erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien käyttäytymisen eroihin ja niiden selittämiseen. Traditionaalinen tai klassinen differentiaalipsykologinen ihmiskäsitys korostaa perinnöllisyyden merkitystä selitettäessä erilaisia yksilöiden käyttäytymistapoja.

Käsityksen selkeinä piirteinä nähdään, että ihmiset ovat erilaisia jo heti syntymästä lähtien ja ihmisten erilaisuudessa on kyse heidän ominaisuuksistaan, ei missään nimessä arvostaan. Myös ihmisten synnynnäiset erot näkyvät monessa asiassa, kuten älykkyydessä ja persoonallisuudessa sekä psyykkisiin sairauksiin sairastumisen riskinä sekä taipumusalttiutena rikollisuuteen. (Hirsjärvi  1985, 192-205).

Lähdeluettelo:

Hirsjärvi, S. (1985). Johdatus kasvatusfilosofiaan. Helsinki: WSOY.

Lähdemerkintäesimerkki

Nyt muistiin!


Näin merkitään lähdeluetteloon:

Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. (1995).  Johdatus kasvatustieteeseen. Juva: WSOY.



Ja näin tekstin sekaan:

(Rinne, Kivirauma & Lehtinen 2009, 56-64.) Piste sulkeen sisälle, jos asiaa on lainattu paljon, piste taas tulee sulkeen toiselle puolelle jos kyseessä on suora lainaus.

Microsoft Forms -linkki

Tää on pakko laittaa muistiin ja käyttää hyödyksi jatkossa.

Mausteeksi soppaan siis:

https://forms.office.com/Pages/DesignPage.aspx

Ainesosa kaksi: kasvatustiede

Kasvatustieteen perusopintojen alku on nyt jo sekoitettu soppaan ja tänään on menossa toinen kerta kasvatustieteen raaka-aineiden parissa. Päivä alkoi luokkakavereihin tutustumisella ja ennakkotehtävän palautuksella, tietysti myöhässä  ;)

Tuntien alussa opiskelijat purkivat tuntojaan melko antaumuksellakin kasvatustieteiden säännönmukaisettomuudesta ja tuskasta, jonka kasvatustiede on heille aiheuttanut. Opettaja on onneksi hyvin ymmärtäväinen ja hänen rauhallisesta tyylistään ainakin minä sain rohkeutta kasvatustieteiden opiskeluun. Varmasti monella on sama ongelma kuin minulla, aika ei tunnu aina riittävän tehtävien määräaikaisiin palautuksiin, mutta parhaani koitan ja jokaisen tehtävän palautan, mutten aina välttämättä ajoissa.

Ohjaukseen kuuluu aina kasvatustehtävä, jossa ohjaus on sisällön ohjausta, persoonallisuuden kehittämistä ja opiskeluteknistä ohjausta. Ohjaustyöstä mielenkiintoisen tekee se, että jokaista yksilöä pitää opetella ohjaamaan yksilöllisesti ja yksilöllisen kunnioittavasti.

Tieteet jaetaan kulttuuritieteisiin ja luonnontietiesiin. Kulttuuritieteet jaetaan yhteiskuntatieteisiin (sosiologia, taloustiede, oikeustiede, valtio-oppi, psykologia...) ja humanistisiin tieteisiin (viestintä, kielitieteet, teologia....) Kasvatustiede taas sisältää molempia yllämainittuja pääryhmiä, yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Luonnontieteet sisältävät mm. fysiikkaa, kemiaa, biologiaa....

Ennakkotehtävänän oli tutkia pro gradu -tutkielmaa japohtiaoliko kyseessä määrällinen vai laadullinen tutkimus. Määrällisessä tutkimuksessa eli kvantitatiivisessa tutkimuksessa voi olla frekvenssejä, prosentteja, määriä tai tilastollisia määreitä, joilla mitataan ns. selkeitä arvoja ja lukuja. Yksi mahdollinen ohjelma kavantitatiivisen tutkimuksen toteuttamiseen on SPSS -ohjelmisto. Laadullisessa  tutkimuksessa menetelmänä voi olla pääosin haastatteluja tekstein tai kuvin sekä niiden analysointia useamman analysoijan toimesta, jotta tuloksesta saadaan mahdollisimman luotettava, monipuolinen ja sitoutumaton.

Tutkimuksen tuloksen tulee joka tapauksessa olla mahdollisimman objektiivinen.


Kasvatustieteellinen tutkimus

Tutkimusraportin rakenne:
-Johdanto
-Tutkimuksen käsitteet ja toimintaympäristö
-Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimuskysymykset
-Tutkimuksen toteuttaminen
      -Aineiston hankinta ja käsittely
- Tutkimuksen tulokset
-Pohdinta ja johtopäätökset
      -Tutkimuksen luotettavuus
-Jatkotutkimusmahdollisuudet

Yleinen kasvatustiede käsittää:
-Kasvatuspsykologia
-Kasvatussosiologia
-Didaktiikka
- Kasvatusfilosofia
-Vertaileva kasvatustiede
-Kasvatuksen historia
-Aikuiskasvatustiede
-Erityispedagogiikka

Eka moduuli paketissa

Opetus, ohjaus ja arviointi -moduuli on nyt paketissa ja kaikki tehtävät tehty ja luennot kuunneltu.

Kyseiseen moduulin kuuluivat tutkinnonosat:
Opetuksen ja ohjauksen suunnitteluosaaminen
Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamisosaaminen
Oppimisen ja osaamisen arviointiosaaminen
Opetus- ja ohjausmenetelmäosaaminen
Oppimisympäristöosaaminen

Koko moduuli oli mielestäni aktivoiva ja ryhmämme toimi hyvin aktiivisesti valmistellen luentoja ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä kaupattuihin oppimiskysymyksiin.

Koko moduulissa erikoista oli se, että yhtenäkään luentopäivänä ei alkanut kesken tuntien väsyttämään. Tähänkö lienee syynä se, että varsinaiset pitkät luennot puuttuivat ja tunnit olivat rakenteeltaan toiminnallisia ja touhukkaita. Joistakin osa-alueista olisi saanut olla syvällisempää tietoa, tuntui, että osa aiheista käsiteltiin hyvin pintapuolisesti.

Varmasti käytännön työhön tästä moduulista jäi montakin käytännön kikkaa. Erityisesti oppiminenonlineen ja luennolla käytyihin digitaalisiin oppimisympäristöihin tutustuminen on ollut kullanarvoista ja ne lienevätkin selkeimmin sellaisia, jotka varmasti jäävät käyttöön, ainakin minulla.

Summa summarum: ikinä et pysty kertomaan tai kirjaamaan tehtävänantoa ja muita ohjeita riittävän selkeästi. Yritä nyt kuitenkin edes.

Oppimisympäristöjä sopassa

Tänään aloitimme lähitunnit sähköisellä oppimisympäristöllä ja tutustumalla mitä vaihtoehtoja on toteuttaa sähköistä oppimista. Oletko kuullut esimerkiksi Plickersistä, Notabilitystä tai vaikkapa Trellosta....?

Pääsimme itsekin kokeilemaan myös Googleen Mindmupia, jota voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni opetuksessa.

Lisätään sähköiseen soppaan vielä ainakin: Vimeo, Youtube, Webex, Prezi, Whatsapp, Padlet, Doodle, Google, Joomla, Wordpress, Drupal, Classroom ja e-kirjat sekä blogit...

Toki niiden käyttö vaatii myös osaamista sekä opettajalta että opiskelijoilta. Näiden käyttö ei saa olla liian vaikeaa tai monimutkaista sekä niiden pitää olla myös laiteriippumattomia ja uudelleenkäytettävissä ja -muokattavissa.

Opiskeluryhmän valmiudet sähköisten sovellusten käyttöön pitää huomioida varsinkin jos oppimisen tasossa on ryhmän sisällä suuria eroja. Sovellusten pitää olla myös jatkuvatoimisia ja luotettavia, jotta niitä pystytään käyttämään pitkäjänteisesti ja materiaalin teko pohjaan on järkevää ja kannattavaa.

Sähköinen opetus luo myös haasteita esimerkiksi opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuutta tietokoneen tai älypuhelimen käyttöön. Tai opiskelijan kohdalla, jolla on vaikeutta hahmottaa sähköisiä ympäristöjä tai vaikka ihan vain tietokonettakin.

Tiesitkö, että on olemassa myös sähköisiä pohjia, joista voit opiskella vaikkapa kokonaisen tutkinnon? Vilkaisepa vaikka www.wdx.org.

Myös tentinkin voi suorittaa netissä, tosin tällöin tentin luonne muuttuu täysin. Tenttiä suuniteltaessa on huomioitava, että opiskelijoilla on mahdollisesti materiaalia käytössä, riippuen suoritetaanko verkkotentti opetustilassa valvotuissa oloduhteissa vai kotona omalla ajalla. Tenttikysymysten aikarajoitus vaikuttaa itsenäisen tiedonhaun mahdollisuuteen, tällä on tarkoitus rajata lähteiden käyttöä, mutta silloin myös kysymysten tulee olla lyhyempiä. Jos käytetään täysin vapaita kysymyksiä, joissa ei ole aikarajoitusta ja tentti on mahdollista tehdä kotona, sekä käyttää lähteitä kysymysten tulee olla haastavampia ja laajempia, jolloin myös vastausten tulee olla kattavampia.

Cambridgen yliopiston Pasi Sahlberg totesi, että heikentyneet Pisa-tulokset saattavat johtua osin siitä, että nykynuoriso viettää paljon aikaansa mobiililaitteilla ja heidän tiedonhallinta ja -käsittelykykynsä ovat saattaneet tämän seurauksena heikentyä. Mm. erilaiset hyperlinkit aktivoivat siihen, että tieto on vain hetken näkyvissä ja se tulkitaan ns. "ensivilkaisulla" eikä asiaan perehdytä sen syvemmin ja mietteliäämmin. Sahlberg kehottikin opetuksessa laittamaan opiskelijat lukemaan, keskustelemaan, ajattelemaan ja tuntemaan empatiaa sekä myös kirjoittamaan.

Onko tarkoituksemme juosta netin perässä vai laitetaanko prioriteeteiksi perinteisen kirjoitus- ja lukutaidon sekä luetun sisäistämisen kehittäminen? Tai edes sen ylläpitäminen?

Jottei koko soppa olisi vain digitaalista perehdyimme iltapäivän aikana erilaisiin toiminnallisiin harjoitteisiin, joista meille kertoi Paula ja Miija. Toiminnallisessa menetelmässä opiskelija nähdään aktiivisena (activity based learning). Monesti myös oppiminen tapahtuu aidossa tai sitä jäljittelevässä ympäristössä, mutta tällöin tulee huomioida myös tarvittavat välineet, tilat ja työmenetelmät sekä selkeä ohjeistus.

Toiminnallisessa oppimisessa keskustelu on erittäin tärkeässä roolissa, jolloin näkökulmien jakaminen on tärkeää ja opiskelija huomaa, että elämä ei ole mustavalkoista. Keskustelun myötä oppiminen on molemminpuolista sekä opiskelijalta opettajalle, että päinvastoin. Myös tällaiset ryhmäkeskustelut avaavat myös opiskelijoita ja heidän taustojaan sekä ajatusmaailmaansa opettajalle, joka puolestaan helpottaa opettajaa ymmärtämään erilaisia oppijoita.

Toiminnallisen harjoitteen rakentamisen prosessi:
Tutustuminen
Tavoitteiden asettaminen
Lämmittely/asiaan virittäytyminen
Toteuttaminen
Purku/prosessointi = jäähdyttely

Yhtenä käyttökelpoisena toimintamuotona voi olla yrityssimulaatio, jossa opiskelija pääsee eläytymään aitoon toimintaympäristöön ja yritystalouden lainalaisuuksiin.

Oletko muuten ikinä ajatellut, että muovailuvahastakin voisi hyvin saada kehiteltyä opetukseen jotakin toiminnallista? Mitäköhän se sitten voisi ollakaan, vaikkapa pinnanmuotojen hahmottelua tai lehmän neljän mahan sommittelua!

Oppimisympäristö voi olla myös sosiaalinen tila tai tunnetila siinä tilanteessa kun oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristö on myös sosiaalista vuorovaikutusta. 

Nämä ainekset on nyt tänään lisätty opesoppaan ja jatketaan hidasta kypsyttämistä. Maltilla.