Melkein kypsä soppa

No niin, nyt ollaan jo aikamoisessa kypsymispisteessä. Nimittäin opinnot alkavat olla valmiina, tänään vielä opeksi kasvun näytteitä samoin kuin huomennakin, mun vuoro on tänään ;)


Kuin loppumausteena, tänään kävimme ehkä koko opekoulun antoisimman keskustelun poissaoloista, niiden korvaamisesta ja moraalikasvatuksesta. Tämä herätti paljon ajatuksia....

Niin se aika vain kuluu! Huisin nopeasti meni tämä puolitoista vuotta!

TKI-lisä soppaan

Tämä päivä on pyhitetty lähes kokonaan TKI-esityksille, jolloin kaikki jotka TKI-esityksensä ovat tehneet, esittävät ne tänään.

Käsitelty on jo etsivää nuorisotyötä, K-kauppailua, digitaalisia sormuksia, lantaa ja Brasiliaa. Näiden kaikkien anti oli ihan huikeaa! Ehkä niiden annin takana, oli se, että ne olivat niin moninaisista näkökulmista ja jokaisen oman kiinnostuksen mukaan niin ne tuovat myös ihan oikeaa faktatietoa vieraasta asiasta.

Päivän päätteeksi myös tiivistimme ryhmissä minkälaista on meidän kaikkien TKI-osaaminen ja miten saamme sitä hyödynnettyä työelämässämme. Myös vertaisoppiminen muiden TKI-ideoista oli kullanarvoista.

Kai soppaan voi lisätä aineksia hiukan jälkikäteenkin??

Apuva! Soppa on sekaisin! Löysin tämän teksti jo luotuna, mutten olekaan julkaissut sitä heti oman "tuntini" jälkeen, tässä siitä nyt kuitenkin olisi hieman kommenttia, olkaa hyvät: 

 

No niin, nyt on pidetty ensimmäisen kerran omat tuntini, tai paremminkin varttini aiheesta "Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa".

 

Aiheiden kauppauksessa oli heti selvä, että tämän aiheen haluan ja mahdollisesti teen sen yksin, koska aikatauluni ovat vaihtelevat ja tiesin jo heti kuinka vaikeaa olisi saada sovituksi opintoparille sopivaa yhteistä aikaa. 

 

Aihe muhi päässäni muutaman hetken ennen kuin aloin työstämään sitä. Aiheesta oli melkoisen paljon materiaalia tarjolla ja ongelmaksi koituikin lähdemateriaalin laajuus. Lähdemateriaalia etsiessä sai myös olla tarkkana, että puhuttiin juuri ammattillisen koulutuksen henkilökohtaistamisesta.

 

Kirjallinen lähdemateriaali toimi lähtökohtana ja pohjana opetusmateriaalilleni, mutta loppuviimeksi materiaalista tuli hyvin käytännönläheinen ja rakensin sen oman kokemukseni pohjalta.

 

Aiheen käsittely esityksessä alkoi hopsin ja hojksin erojen selventämisellä, sekä hopsin teon vaiheilla. Tässä vaiheessa onkin tärkeää olla tarkkana siitä josko hojksin teon tarvetta esiintyy. Yhtä tärkeää on kuitenkin muistaa, että "laiskuus-hojksia" ei ole olemassa ja hojksin teolle tarvitaan viralliset dokumentit. Myöskään hojks ei ole aina ensimmäinen vaihtoehto vaan opetuksessa ja opiskelussa voidaan käyttää monenlaisia apuvälineitä, kuten istuintukia, stressipalloja, lukuviivaimia, matikkapiirakoita, kuulosuojaimia, painoliivejä...

 

Niin hopsauksen kuin hojksauksenkin tavoitteena on luoda kullekin opiskelijalle sopiva oppimis- ja opiskeluympäristö eikä missään tapauksessa eriyttää opiskelijaa muusta ryhmästä. Tavoite on saada kokoon hyväyhteishenki ja miellyttävä oppimisympäristö. Tämä onkin se henkilökohtaistamisen kinkkinen kohta, miten teet tämän?

 

Missäs sopassa nyt mennään?

Nyt täytyy myöntää, että soppa on vähän liian sekaisin! Tai siinä taitaa olla liikaa raaka-aineita, joiden toimivuus pitäisi saada sovitettua yhteen!

Opeopintojeni loppusuoraa viedään ja vaika olen parhaani mukaan koittanut hoitaa hommia määräajassa pois, aina jotakin on jäänyt roikkumaan, kuten opetusharjoittelun ja TKI:n hyväksilukeminen... Ne olivatkin muuten jännä juttu!Ne olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten, mutta jotenkin olin mieltänyt niiden tekemisen hankalaksi jasen vuoksi ne on vaan viipyneet ja viipyneet kun muka ei ole ollut riittävästi aikaa perehtyä niin suuritöisiin juttuihin. Ja päinvastoin, sehän oli oikein simppeli ja nopea juttu tehdä! Olisi taas vaan tarvinnut hoitaa nekin ajoissa niin vuoden stressi niistä olisi vähällä kuitattu.

Nyt olen kuitenkin saanut ne tehdyksi, samoin tuohon TKI:hin esityksen, joka muuten on 27.10. Vielä pitäsi sopia milloin minun opetustani tullaan seuraamaan.

Seuraava urakkani on "Opettajaksi kehittymiseni" -powerpoint, jonka ajattelin rutistaa seuraavaksi.

Uusi oppimisympäristö

Jee!

Uusi oppimisympäristö!

https://kvo2017.blogspot.fi/p/opintojakson-prosessi.html

Dialogisuus opetuksessa

Dialogisuus opetuksessa

 

_{Uusi kouluumme ja opetukseeni tulevani ryhmä on kooltaan suurehko ja siihen mahtuu monipuolisia luonteenpiirteitä. En haluaisi sanoa, että siihen mahtuu hyviä ja huonoja luonteenpiirteitä vaan mieluumminkin, niin että ryhmässä on koko ryhmää tukevia luonteenpiirteitä, joista osa vaatii ehkä enemmän huomiota kuin toiset luonteenpiirteet.}

_{Ryhmätyöskentelyssä tulee kaikkien kaikki luonteenpiirteet esille, mutta opettajan tehtävä varsinkin nuorten kanssa on hallita luonteenpiirteiden esiintymistä. Kenenkään luonnetta ei saa lytistää, mutta opettajan tulee rakentavasti ohjata esiin yhteistyökykyisiä piirteitä ja saada opiskelija hallitsemaan niitä dominoivampia luonteenpiirteitä.}

_{Opettajana haluaisin edistää ryhmän toimintaa monologisuudesta dialogisuuteen. Opiskelija, joka on tottunut olemaan enemmän monologisuudessa, voi toimia ryhmässä hyvinkin hallitsevasti, mutta miten hänen esimerkkinsä avulla opettaja saisikaan innostettua myös hiljaisempia mukaan. Tämä on monesti haasteellista, koska hiljaisemmat opiskelijat saattavat pelätä tai aristaa kovin puheliasta opiskelijaa, mikäli hän ei koe tyyliä omakseen. Ryhmään tulee alusta alkaen saada hyvä ja avoin ilmapiiri, johon on helppo liittyä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tätä saan opettajana vahvistettua esimerkiksi ryhmäytymisharjoituksilla, yhteisillä projekteilla ja vaikkapa yhteisillä retkillä ja vierailuilla alan yrityksiin.}

_{Opettajan roolissa on tärkeää olla selkeä ja saada ryhmä sitoutettua yhteisen asian ja tavoitteen saavuttamiseksi. Myös opiskelijoiden tulisi ymmärtää, että jokainen heistä on periaatteessa samassa tilanteessa, uusien opintojen alussa ja siksi heidän tulisi tehdä yhteistyötä ryhmähengen eteen. Opettajan tulisi olla turvallinen asia opiskelijoille, ei sellainen, jota he joutuvat pelkäämään.}

_{Konkreettisena esimerkkinä heti opintojen alussa teen opettajana selkeäksi koko ryhmämme tavoitteen, siis sen, että kolmen vuoden päästä kaikkien on tarkoitus valmistua ja saada ammatti. Myös ryhmän pelisäännöt on syytä tehdä heti opintojen alussa ja ne tulee tehdä yhteistyössä siten, että jokainen opiskelija sitoutuu niihin.}

_{Opettaja voi omalla esimerkillään näyttää mallia yhteistyöstä ja avoimesta kommunikoinnista, johon kuuluu myös väliarvioinnit onnistumisista ja palautteen anto. Voin olla esimerkkinä myös ihan jokaisen opiskelijan hyväksymisessä ja samanarvoisessa kohtelussa.}

_{Ryhmässä tulee vallita aito demokraattisuus ja myös hiljaisempien mielipidettä tulee kuulla. Mielestäni ryhmässä ei voi olla koko kolmen vuoden aikana vain yhtä tai kahta asiaa, joista päätetään demokraattisesti vaan niiden kuuluu olla ripoteltuna vuosien varrelle, jotta mahdollisimman moni saisi ilmaista mielipiteensä ja kokea, että hänenkin mielipiteellään on merkitystä. Demokraattisuus ja johtajuus eivät aina sovi samaan lauseeseen, mutta mielestäni kyseisessä nuorten ryhmässä tulee olla yksi esimerkki, joka toiminnallaan ohjaa demokraattisuutta ja kitkee pois vääränlaiset käytösmallit. Johtaja ei kuitenkaan saa olla diktaattori.}

_{Jokaisessa ryhmässä tulee aina ongelmia ja ne tulee ratkaista avoimella keskustelulla, koska muuten esimerkiksi selän takan puhuminen lisääntyy ja lisää jännitteitä ryhmässä. Mielestäni on tärkeää osata myös purkaa avoimesti se tilanne, joka on mahdollisesti saatu aikaan selkäänpuukottamisella tai epäoikeudenmukaisella käytöksellä. Tällä selvityskeinolla on myös kasvattava vaikutus kun opiskelija huomaa, että ne asiat joiden tiimoilta on toiminut väärin, löytyvät edestä ja niistä joutuu vastuuseen ja antamaan kasvot sanomisilleen. Kuitenkaan tarkoituksena ei ole syyllistää ja etsiä yhtä syypäätä.}

_{Ryhmätyöskentelyn edessä opettajalla on tärkeä rooli myös motivaation ylläpidossa ja sitä kautta myös saavutusten tukemisessa. Hyvät suoritukset tulee huomioida, mutta myös väärästä toiminnasta tulee antaa rakentavaa palautetta.}

_{Ryhmätyöskentelyssä tulee muodostumis - ja rakentumisvaiheen jälkeen tyynen työskentelyn vaihe eli ns. kuherruskuukausi, jota seuraa tiimivaihe. Tässä tiimivaiheessa työskentely on yleensä tehokkainta ja aikaansaavinta. Mikäli tiimivaihe jatkuu pitkään, esim. vuoden tai kaksi, se saattaa sisältää myös riitoja ja erimielisyyksiä, mutta kun nämä saadaan ratkaistua oikein ja kehittävästi se vahvistaa tiimihenkeä. Viimeisenä ryhmän vaiheena on hajoamisvaihe, joka saattaa tuoda monelle jopa haikeita tunteita. Tässä vaiheessa on tärkeää tehdä yhteisistä vuosista yhteenveto ja arviointi sekä mahdollisesti myös projektin luonteesta riippuen pohtia seuraavia vaiheita ja kuvioita, joilla edetään, joko ryhmänä tai erikseen. Tästä esimerkkinä vaikkapa jatko-opintojen suunnittelu tai hojks-opiskelijoilla jatkosuunnitelmat.}

 

Pixabay

Täältä löydät kuvamateriaalia:

https://pixabay.com/

Open SWOT -analyysi

Millainen ope minä olen?

Vahvuudet
Olen hyvä opiskelijoiden kuuntelemisessa ja heidän ymmärtämisessä.
Muut tietävän minun olevan hyvä rauhallisuudessani ja minun omaavan pitkän pinnan, en ikinä hermostu opiskelijoille.
Mielestäni onnistun hyvin ärsyyntyneiden opiskelijoiden tyynnyttämisessä ja sovittelussa, haluan aina löytää vaihtoehtoisen ja kaikkia miellyttävän ratkaisun asiaan.

Heikkoudet
Minun tulisi kehittää entisestään haasteellisten ja hyökkäävien ihmisten kohtaamista. En provosoidu heistä, mutta menen yleensä sanattomaksi, enkä osaa kommentoida tilannetta mitenkään.
Myös asioiden hoitamista ajoissa voidaan kehittää entisestään vaikka aika paljon olen siinä jo kehittynytkin.

Mahdollisuudet
Työpaikallani olen saanut hyvin vapaasti kertoa mitä aiheita tykkään opettaa ja tämä vahvistaa ammatillista minääni, olen siitä hyvin tyytyväinen. Olen myös määrätietoinen, jämpti ja selkeä, jonka vuoksi olen saanut toiveeni mukaan työskennellä määrätietoisesti määrätietoisten aikuisopiskelijoiden kanssa. Ehkä tässä pystyn hyödyntämään parhaiten selkeää opetustyyliäni.
Minua motivoi parhaiten hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki.

Uhat
Uhkana koen työilmapiirin laskun, jos joku on vastahakoinen tekemiään hänelle määrättyjä tehtäviä, pahoitan siitä oloni. Pointtina tässä on se, että kun vannon tasa-arvoisuuden ja yhdessätekemisen nimeen niin en siedä, että joku luistaa tehtävistään. Tämä syö myös motivaatiotani.
Aiemmin uhkana olisi voinut olla myös liiallinen suorasanaisuuteni, mutta nyt olen saanut siistittyä suutani paljon ja harkitsen ennen kuin avaan suuni. Kiihtymystilaan en enää asetu, se on hienoa kehitystä.

Millainen itsetuntemus opettajalla on?

No niin, kasvatustieteelliset on nyt ohi ja on palattu "Oppimisyhteisön rakentaminen" -tutkinnonosan parissa. Päivä aloitettiin pohtimalla millainen itsetunto opettajalla on?
Ainakin siihen sisältyy temperamentti, motivaatio, terve itsekkyys, stressin hallinta ja arvot.

Entä saako opettaja näyttää tunteensa? Mielipiteet jakautuivat puolin ja toisin. Tilanteesta riippuen kyllä ja ei. Mielestäni opettaja ei saa ikinä hermostua! Vaikka kuinka harmittaisi!

Entä mitkä ovat opettajan tunnetaidot ja miten hän voi niillä vaikuttaa opettamiseen?
Jos opettaja ei ole sinut itsensä kanssa, eikä tunne itseään kunnolla, hän saattaa sortua opettamaan liian kovatempoisesti peittäen omaa osaamattomuuttaan. Joten uskalla reilusti sanoa, että et tiedä vaan selvität asian!

Tunteet siis säätelevät toimintaamme koko elämän ajan ja niiden säätelyssä ei ikinä tulee valmiiksi, ainoastaan oppii lukemaan itseään paremmin. Jos joku siis ärsyttää, etsi kohteesta jokin hieno piirre ja keskity siihen negatiivisten tunteiden sijaan.

Asian ytimeen päästiin konkreettisella harjoituksella, jossa harjoiteltiin toisen katsomista silmiin ja toisen hallittua koskemista. Se olikin muuten yllättävän vaikeaa, mutta tärkeää ymmärtää miltä opiskelijasta tuntuu vieraat tilanteet ja ne hetket jolloin ollaan jopa liikaa pois omalta mukavuusalueelta.


Entä millainen sitten on kyllin hyvä työntekijä:

Tunnistaa oman rajallisuutensa
Pitää yllä omaa osaamistaan
Arvostaa muiden ammattitaitoa
On osaltaan vastuussa työpaikan ilmapiiristä
Uskaltaa kysyä
Oppii erehdyksistään
Tuntee arvonsa
Osaa joustaa
Ei puukota työtovereita selkään
Arvostaa vapaa-aikaansa

Kyllin hyvä työntekijä rakentaa kyllin hyvää työyhteisöä.

Kyllin hyvä työyhteisö on:

Kyvyt ja työn vaatimukset on sovitettu yhteen
Iloitsee kun työyhteisössä onnistutaan
Kunnioittaa erilaista osaamista
Antaa kaksisuuntaisesti palautetta ja kuulee sitä myös
Pystyy käsittelemään ristiriitoja
Antaa tilaa yhdessä olemiselle
Tunnustaa ihmisten rajallisuuden
On turvallinen.

Tehtävä: Opettajan itsetuntemus ja vuorovaikutusosaaminen

Itsetuntemus ja vuorovaikutusosaaminen open työssä Opettajan työssä korostuu huomattavasti vuorovaikutusosaaminen. Opettaja tapaa työssään päivittäin useita kymmeniä, joskus joku muutamia satoja opiskelijoita ja se jos mikä luo haasteita asianmukaiselle vuorovaikutustaidolle. Vuorovaikutustaito muuttuu mielestäni käsitteenä riippuen mitä subjektiivista kommunikointitapaa pohditaan. Yleisesti ottaen vuorovaikutustaitojen ylläpitäminen on todella tärkeää pysyäkseen mukana kiristyvillä työmarkkinoilla. Ihmisellä tulee olla "pelisilmää" käyttää kussakin tilanteessa oikeanlaisia vuorovaikutustaitoja ja -tapoja. Yleisesti ottaen vuorovaikutustaidot pohjautuvat osin myös kotikasvatukseen ja se on yleistä hyväkäytöksisyyttä ja kykeneväisyyttä sekä tapa kommunikoida myös tuikituntemattomien kanssa. Itsetuntemuksessa tärkeää on oivaltaa omat käyttäytymistavat ja -mallit, sekä kyetä hahmottamaan miksi toimii juuri tuolla tavalla kuin toimii. Itsetuntemus saattaa myös alitajuntaisesti ohjata ja neuvoa. Tunteet vaikuttavat paljon oppimiseen ja tunnetilojen vaikutusta kunkin hetken oppimistilanteeseen arvostetaan ehkä liian vähän eikä sitä osata ajatella riittävästi, että jos opiskelijoilla on ollut vaikkapa tauolla keskinäisiä konflikteja niin heidän tunteensa saattavat käydä liian kuumina eikä oppimiseen ole resursseja tuolla hetkellä (Lonka, 2015, 134-155.)

  Se on ihmisen sisäinen, mutta vahvasti aistinvarainen ominaisuus. Olen ammatillinen opettaja ja uskon, että pienetkään luokan keskinäiset konfliktit eivät jää minulta huomaamatta. Osaan myös puuttua niihin vaativalla korrektiudella, mutta kuitenkin riittävän määrätietoisesti. Olen luonteeltani kiltti ja hauska sekä tunnollinen, heikoin piirteeni luonteessani on asioiden viime tippaan jättäminen. Tätä ominaisuutta olen pyrkinyt tietoisesti parantamaan jo usean vuoden ajan, oikeastaan heti siitä alkaen kun asioita on ihan oikeasti alkanut olemaan omalla vastuullani. Olen mielestäni kehittynyt tässä asiassa positiiviseen suuntaan, mutta parannettavaa on edelleenkin. Pyrin nykyään aina ajattelemaan, että mieluummin hoidan ikävätkin asiat heti pois alta kuin että ne vaivaisivat minua monen monta hetkeä niin että jopa öisin herään pohtimaan tekemättömiä asioita. Edellä mainittu asioiden hoitaminen heti pois alta on myös toiminut erittäin hyvänä stressinhallintakeinonani. Stressiä ei muodostu kun asiat on hoidettu. Ja tietysti hyvin käytännönläheinen "älä tee näin" -esimerkki on tämä tehtävä; hoidan, mutta en aina ajoissa. Tämä harmittaa itseäni valtavasti. Olen kuitenkin tyytyväinen, että nyt opekoulun aikana mitkään tehtävät, niin koulussa kuin työssä eivät ole kasaantuneet vaan aina olen hoitanut edellisen tehtävän pois alta. Kaipa sitäkin sitten voisi sanoa kehittymiseksi... Koen kaikkinensa, että olen hyvä keskustelemaan ja erityisesti smalltalkaamaan, huomioin ryhmässä aina erilaiset keskustelijat ja haistan todella helposti ilmapiirin ja mielialat.

Tärkeimpinä henkilökohtaisina arvoinani pidän rehellisyyttä ja kiltteyttä kanssaihmisiä kohtaan. Heikoin arvoni henkilökohtaisessa minässä on avoimuus omista tunnoista. Hassusti kuulostaa menevän ristiin rehellisyyden kanssa, mutta tarkoitan tuolla sitä, että kaikissa tekemisissäni ja sanomisissani haluan olla rehellinen, mutta omaa sisintäni avoimuuden tiimoilta avaan vain läheisilleni. Johtuneekohan tämä yläasteaikaisesta koulukiusaamisesta, hyvin todennäköistä, mutta koen tuon koulukiusaamisen myös vahvistaneen minua erittäin suuresti ja avanneen näkökulmaa opettajan työhön. Koulukiusaamiseni loppui kuin seinään voitettuani ysiluokalla kirjoituskilpailun, jonka myötä kiusaajat saivat "pitkän nokan", kuten haluan asian ajatella. Tuo aika auttoi minua ihan oikeasti ymmärtämään, että ongelmat eivät olleet minussa vaan kiusaajissa, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Jälkeenpäin kuulin, että kiusaajat olivat sortuneet runsaan alkoholin ja tupakan käytön kautta huumeisiin.

Tuon ajanjakson runtelemana aloin uskaltamaan sanoa mielipiteitäni ääneen ja keskustelemaan eriävistä mielipiteistä rakentavasti. Tästäkin on open työssä kehittävän vuorovaikutuksen osalta paljon hyötyä. Itsetunto on syvintä ja vilpitöntä luottamusta itseen. Itsetunnon avulla voi päästä todella pitkälle, mutta jos ihminen ei luota itsetuntoonsa, voi hänelle koitua siitä esteitä ja hidasteita elämässä. Mielestäni myös yksi opettajan tärkeä uskottavauutta lisäävä tekijä, tietysti aidon tietämyksen lisäksi, on karisma. Karisma mielletään yleensä ihmisen kykyyn miellyttää muita, mutta mielestäni se ei omaan korvaani tarkoita sitä, vaan se tarkoittaa henkilön uskottavuutta ja asiasisällön pitävyyttä. Joskus karisma mielletään myös maaniseen kykyyn manipuloida ihmisiä, mutta tähän opettaja ei saisi ikinä sortua (Kortesuo, 2015, 55-63.)

On paljon asioita, joissa luotan itseeni, mutta on myös muutama asia, joissa en ole kovin vahva, kuten kielten opiskelu ja niiden käyttäminen. Sen osalta itsetuntoni on heikko. Tätäkin taitoa pystyisin vahvistamaan aktiivisella opiskelulla ja kielen puhumisella ihan normaalissa arjessa. Tuntuu vain, että aika ei riitä kaikkeen mitä olisi hyödyllistä harjoittaa. Itsetunto saa ihmisentekemään yleisesti hyväksyttäviä ja oikeita ratkaisuja ja vääriä tehdessä itsetunto saa ihmisen myöntämään virheensä. Oppimisympäristö ei ole pelkkä luokkahuone tai miljöö vaan sen rakentaminen alkaa heti uuden luokan saapuessa keskinäisestä luottamuksesta, keskusteluyhteydestä ja kiitoksesta. Kiitos on mielestäni todella tärkeä asia, jota varsinkin nuorten kanssa tulisi käyttää enemmän. Monelle nuorelle jo pelkän puhelun soittaminen opettajalle voi olla tosi pelottava ja suuri asia ja siitä tulee aina muistaa kiittää opiskelijaa, esim. "kiitos kun soitit ja huolehdit asiasta". Vastavuoroisesti opettajan tulee myös hoitaa lupaamansa asiat.

Jos puhutaan fyysisestä oppimisympäristöstä niin siihen on kriteerejä ihan niin paljon kuin on opiskelijoitakin eikä se ole yksiselitteinen juttu. Lähtökohtaisesti oppimisympäristön tulee olla rauhallinen, siisti ja ergonominen. Näiden asioiden ollessa hallussa voidaan alkaa puuttua yksilökohtaisiin ominaisuuksiin ja esimerkiksi sisustukseen.

Sisustuksellakin on suuri merkitys yleisen fiiliksen luojana. Siisteys taas ruokkii opiskelijoitakin siisteyteen ja hiljaisuus antaa työrauhan. Aina nämäkään ominaisuudet eivät täysin toteudu kun oppimisympäristöjä on monenlaisia kuten maatila, kampaamo, korjaamohalli... Näissä ympäristöissä on tärkeä huolehtia oikeanlaisesta työturvallisuudesta ja varustuksesta, kuten kuulo- ja näkösuojaimista.

Tavoitteenani ennen opekoulua oli opekoulun aikana oppia ymmärtämään vielä entistäkin enemmän erilaisia oppijoita ja saada rohkeutta käyttää erilaisia opetusmenetelmiä.

Mielestäni olen onnistunut näissä molemmissa jo kohtalaisesti. Olen myös alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota oppimisympäristön ergonomiaan ja siisteyteen sekä olen saanut vietyä tiimissämme läpi idean jokakeväisestä pedagogisesta tiimipäivästä, jossa tiimin opet jakavat erilaisia pedagogisia menetelmiä ja kertovat niiden toimivuudesta. Lähteet: Lonka, K., (2015) Oivaltava oppiminen. Keuruu, Otava. Kortesuo, K., (2015) Karisman käsikirja. Helsinki, Kauppakamari.

Mitä tarkoittaa sanahirviö "metakognitio"?

Metakognitio on:

Tietoisuutta omasta ajattelusta, käsityksistä ja kognitiivisista toiminnoista
Osaa suhteuttaa omat heikkoudet ja vahvudet
"Mitä tiedän asiasta ja miten suhtaudun siihen?"

Metakognisiin taitoihin kuuluu tietoisuus omista ennakkotiedoista, siitä mitä on opittava ja mitä on tehtävä näiden oppimistavoitteiden saavutamiseksi.

Hyvät mekognitiiviset taidot mahdollistavat:
Omaa oppimista tukevien työtapojen valitsemiseen
Resurssien allokoinnin (kohdistamisen) niihin asioihin, jotka ovat itselle veikeita tai oppimisele olennaista.

Metakognitiivisten ongelmien esimerkki ammattiaineissa on se , että suuennellaan ryhmässä oman osaamisen tasoa eikä kehdata kysyä neuvoa kun "ollaan niin hyviä". Tämä lukon avaamiseen voi käyttää esimerkiksi sitä, että kun tehdään koe, opettaja ei tarkastakaan sitä vaan opiskelutoveri arkistaa ja silloin he huomaavat, että muutakaan eivät osaa.

Missä ja mitä se motivaatio on?

Tänään alkoi opintojakso "Oppimisen keskeisiä käsitteitä" ja päivä aloitettiin motivaatiolla, mikä onkin loistava aloitus päivälle!

Motivaation pohjalla on aina motiivi. Näitä vinkkejä voit käyttää niin opetuksessa kuin työelämässäkin.

Motivaatio lisää:
-pitkäjänteisyyttä
-tarkkaivaisuus
-keskittymiskykyyn
-asioiden muistamiseen

Motivaatio on vastuun ottamista ja motivoitunut opiskelija on itseohjautuva. Hän haluaa tehdä koulutehtäviä ja suorittaa ne myös loppuun. Motivoitunut opiskelija tekee tehtävät ajallaan ja kykenee tekemään myös ei-niin-kiinnostavia tehtäviä.

Motivoitunut käyttäytyminen on aina päämäärällistä toimintaa ja hän on valmis käyttämään aikaa opiskeluun eikä tuhlaa aikaa esimerkiksi tunnilla puhelimen räpläämiseen.

Opiskeluun liittyviä motivaation tasoja:
Estynyt motivaati ("en oo oppini kertotaulujakaan"....)
Hajaantunut motivaatio, muut asiat tärkeitä
Selviytymismotivaatio (Opiskelee vain, jotta pääsee kokeesta läpi)
Saavutusmotivaatio (Millä pisteillä pääsee kokeesta läpi...)
Sisäinen motivaatio (oman itsensä kehittäminen) PARAS MAHDOLLINEN!

Miten motivaatiota voisi herättää:
1. Tavoitteen selkeyttäminen
2. Tavoitteen merkitys
3. Tavoitteen jakaminen osatavoitteisiin
4. Mielikuvia tavoitteen saavuttamiseen
5. Ajankäytön hallinta
6. Palkitsemis- ja rankaisujärjestelmä
7. Poista motiiviristiriitoja
8. Muuta tietoisesti asenteita opiskeluun myönteisemmiksi
9. Käytä innostavia malleja

Muista ruokkia motivaatiota! On tutkittu, että rahallinen korvaus ja esim. palkan nosto auttaa parempiin suorituksiin vain noin kahden viikon ajan.

Minua ainakin kauneus motivoi!

Ihmiskäsityksiä: Millainen on differentiaalipsykologinen ihminen?

Diffeentiaalipsykologisen ihmisen perikuvanamme toimii 43-vuotias Ulla, joka taistelee parhaillaan ikäkriisin kanssa, sillä hän on saanut kotoaan vahvat eväät sellaiseen ajatteluun, että ihminen on aina väärässä iässä. Ulla on pohjimmiltaan todella kiltti ja huomaavainen ja siksi tämä ikäkriisi onkin hänen omaa sisäistä kumpuiluaan. Hän pyrkii jatkuvasti peittämään kaikki häneen itseensä liittyvät heikkoudet ja olemaan vahvempi kuin oikeastaan onkaan. Tätä heikkouksiensa peittelyä Ulla on harrastanut lähestulkoon koko ikänsä ja nyt se alkaakin räjähtelemään myös ulospäin, sillä Ullan, perinpohjin maailman kilteimmän ihmisen, on nykyään vaikea olla itsensä kanssa. Hän on jo lapsesta asti joutunut peittämään vahvan ja itsenäisen äitinsä läsnä ollessa kaikki heikot ominaisuutensa. Nämä sisälle kasatut "heikkoudet" ovat kasautuneet Ullan sisälle valtavaksi möykyksi, jonka purkautuminen ilmenee mielenterveysongelmina ja masennuksena. Tämäkin masennusalttius äidin suvun puolelta perittynä.

Ulla käyttäytyy kuitenkin ulospäin hyvin kilttinä ja kohteliaana, jottei "kukaan vain huomaisi mitään poikkeavaa". Hän ei ole saanut, eikä saa vieläkään näyttää tunteitaan.

Ulla on asunut muutaman vuoden avomiehensä kanssa ostetussa omakotitalossa, joka ostettiin pitkän erillään asutun seurustelusuhteen jatkeeksi. Tiiviin yhteiselon myötä heidän erilaiset persoonansa vain vahvistuivat, Ulla alkoi kilttinä ihmisenä alistua pikkuhiljaa jopa narsistin piirteitä omaavan miehensä tahtoon. Ja edelleenkään Ulla ei saanut näyttää niitä tunteitaan vaan hänen piti olla tyyni ja myötäillä miehensä tahtoa.

Ullaa huolettaa päivittäin heidän rahatilanteensa, joka ei ole kehuttava, koska kumpikaan heistä ei ole töissä ja vähäiset rahat kuluvat miehen alkoholiin, jota hänen tulee ehdottomasti saada Ullan eittämisestä huolimatta. Ulla suhtautuu rahaan hyvin vaatimattomasti, ei pröystäile eikä tuhlailisi, jos sitä nyt ylipäänsä edes olisi. Tämäkin kodin peruja, jossa rahalla ei ollut valtaa, päinvastoin.

Ulla on pakosta tekemisissä hoitokodissa asuvan äitinsä kanssa, koska on vaan niin kiltti vaikkei todellisuudessa haluaisi olla hänen kanssaan tekemisissä ja pahoittaa joka ikinen tapaamiskerta omaa mieltään, koska muistisairas äitihän nyt kertoo mielipiteensä hyvinkin suoraan ja yleensä aina vika on Ullassa. Ulla ei ole yhteydessä sisaruksiinsa eikä äiti juuri koskaan puhu hänelle heistä.

Ullalla ja hänen miehellään on ollut yhteinen kuljetusalan yritys, joka kuitenkin ajautui konkurssiin puolitoista vuotta sitten. Tämä oli molemmille kova paikka, mutta Ullan avomiehelle vielä kovempi kuin Ullalle itselleen. Mies on alkanut näyttää pahoinvointiaan vielä narsistisemmin muun muassa käyttämällä hyväkseen Ullan kiltteyttä, sillä eihän Ulla voi häntä kieltää käyttämästä alkoholia, erityisesti useita viinapaukkuja päivässä. Ullaahan tuokin tietysti huolestuttaa.

Mikäli Ulla olisi vapaa menneisyyden taakoistaan, hän olisi mitä voimaannuttavinta ja positiivisinta seuraa. Se kertookin parhaiten hänen suhtautumisestaan elämään. Sellainen hän haluaisi olla jos hänellä ei olisi niitä taakkoja sisällään. Edelleen kiltteyttään hän pyrkiikin tähän positiivisuuteen, jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella. Erityisesti vähäisille ystävilleen hän haluaa olla kohtelias ja avulias.

Ulla on hyvin lapsirakas, mutta omia lapsia hänellä ei ole, koska hän ei ole ikinä kokenut olevansa esikuva omille lapsilleen, koska

joutuu niin paljon kamppailemaan itsensäkin kanssa. Siksi   lastenhankinta on aina tuntunut hänestä lähes toteutuskelvottomalta idealta. Sittemmin hän on jättänyt koko lapsiasian pohdinnan täysin taka-alalle elämässään.

Ulla on käynyt muutamia työvoimapoliittisia lyhytkoulutuksia, mutta ei ole niistä löytänyt itselleen kiinnostavaa alaa oman firman konkurssin jälkeen. Ulla on hyvin sitoutuvainen ja siksi hän jotenkin tiedostamattaan elää vielä siinä ajassa, jolloin heidän firmallaan meni kaikki hyvin ja hän uskottelee itselleen ettei löydä mistään enää yhtä mukavaa työtä ja on siksi ennakkoluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hänelle kaiken uuden oppiminen on haasteellista, mutta parhaansa hän aina yrittää silläkin saralla, kiltti kun on. Hänellä on vielä tuossakin iässä hyvin jäsentymätön kuva omista hyvistä ominaisuuksistaan ja vahvuuksistaan, joita pystyisi työmarkkinoilla hyödyntämään. Hän ei oikein luota itseensä. Opetettavana hän on nöyrä eikä ikinä kyseenalaista korkeampaa auktoriteettia, kuten opettajaansa. Tai miestään. Hän nielee mukisematta kaiken uuden informaation, joka saattaa myös olla omanlainen este hänen oman polkunsa löytämiselle. Hänen päässään on ikään kuin järjestelemätön kaaos kaikkea, eikä hän löydä uusille tiedoille tai taidoille sijaa omassa elämässään eikä hän näe miten hän voisi niitä hyödyntää.

Ullan mahdollisuuksia elämässä on ääretön kiltteys ja nöyryys, jotka taas ovat välillä vastaan hänen omia etujaan. Näitä ominaisuuksia hänen miehensä käyttää hyväkseen. Siksi voisikin sanoa, että avomies on hänen pahin rajoitteensa elämässä. Toiseksi pahimpana tekijänä on hänen sisälleen kasautunut cocktail masennusta ja kuviteltuja, osin itse kehitettyjä heikkouksia.

Erilaisia ihmiskäsityksiä

Ihmiskäsitykset

Marxilainen ihmiskäsitys

Marxilaisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen käsitykset ovat riippuvaisia ihmisen sen hetkisestä sosiaalisesta sijainnista ihmiskunnassa. Kyseisessä teoriassa ei käsitellä näkemyksiä psykologisista näkökulmista vaan kaikki ihmisen toiminta on riippuvaista yhteiskunnassa vallitsevasta kapitalismista. Luontaisesti ihmisen vietti vie vain ruoan ja hengissä pysymisen perässä, eikä ohjaa vaistomaisesti lainkaan yksityisomistukseen ja irtaimiston omistukseen. Vaan tämä vietti johtuu yhteiskunnan paineesta ja sen rakentumisesta yksityisomistuksen varaan.

Marxin mukaan ihmisellä on kolme suhdetta yhteiskuntaan eli hänen suhteensa työhön, tiedollinen suhde objektiiviseen todellisuuteen ja hänen paikkansa ja suhteensa yhteiskuntaan. Marxilaisessa käsityksessä vain työ mielletään oikeanlaiseksi elämäksi, jossa minuus tulee täydellisesti esille ja ihmisen persoona nojautuu täydellisesti yhteiskuntaan ja hän peilaa itseään sen kautta.

Marxilainen ihmiskäsitys on siis yhteiskunnan muuttumisen myötä mukautuva ja elää yhteiskunnan muuttumisen mukaan. Ideaalitilanteessa ihminen ei toimi vain omaksi edukseen vaan toimii yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla muita ihmisiä kohtaan.  (Hirsjärvi  1985, 163).

Behavioristinen ihmiskäsitys

Behavioristisuus oli voimissaan 1900-luvulla ja sen tärkeimpinä tukijoina pidetään Ivan Pavlovia ja B.F. Skinneriä. Käsityksessä ihminen mielletään passiiviseksi objektiksi, jonka ulkoinen käyttäytyminen on tutkimuksen kohteena. Oppiessaan ihminen pyrkii mielihyvän kokemiseen ja sen vuoksi vahvistaminen opetusmetodina onkin behavioristisen ihmiskäsityksen toiminnan pohja.

Yleisessä opetus- ja kasvatustyössä behaviorismi on yleisessä ja keskeisessä roolissa, jolloin vallalla opetuksessa on hyvin perinteinen roolijako, jossa opettaja toimii lähes ainoana tiedonlähteenä ja oppilas tiedon vastaanottajana ilman kyseenalaistamista. Tämän metodin perusteella ihmistä voidaan muokata halutunlaiseksi, koskien erityisesti muokkautumista muiden vaikutuksesta. Behaviorismissa oppimista ja ihmisen käyttäytymistä ohjataan ulkoisin palkinnoin ja rangaistuksin (Hirsjärvi 1985, 184)

Differentiaalipsykologinen ihmiskäsitys

Differentiaalipsykologia on kiinnostunut ihmisten ja ihmisryhmien keskinäisestä dynamiikasta ja niiden erilaisista ilmenemismuodoista sekä niiden eroista ja syistä. Karkeasti jaettuna tämä ihmiskäsitys voidaan jakaa kahteen ryhmään, perinnöllisyysorientoituneet tutkijat ja ympäristöorientoituneet tutkijat, jolloin he ovat eri mieltä geenien ja ympäristön vaikutuksesta  yksilön henkisiin kykyihin, älykkyyteen ja persoonallisuuteen.

Galton loi differentiaalipsykologian perusteet 1800-luvulla ja Galtonin mukaan yhteiskunta koostuu yksilöistä, joiden henkilökohtaiset ominaisuudet määräävät heidän asemansa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa kaikki tieto otetaan vastaan havaintojen kautta ja mitä kyvykkäämmät havainnointireseptorit ovat, sen älykkäämpi ihminen on. Ihmisten väliset erot ovat siis biologisesti eroavia.  Galton suunnitteli muun muassa testejä, joissa hän mittasi motorisia toimintoja. Näin hänen merkityksenä tilastollisten menetelmien kehittämisessä ja testimenetelmien kehittäjänä on ollut merkityksellinen ihan nykypäiväänkin peilattuna.

Yhtenä keskeisenä tutkimisen alueena on älykkyys, joka mielletään perinnöllisyysorientoituneiden tutkijoiden mukaan lähes ainoastaan henkiseksi kyvyksi ja sen osamäärän vaihtelu selittyy lähestulkoon ainoastaan perinnöllisyydellä. Ympäristöorientoituneiden tutkijoiden mukaan taas älykkyys on pohjimmiltaan sosiaalista.

Differentiaalipsykologisessa ihmiskäsityksessä on laajasti ymmärrettynä mikä tahansa olemassa oleva käsitys ottaa kantaa erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien käyttäytymisen eroihin ja niiden selittämiseen. Traditionaalinen tai klassinen differentiaalipsykologinen ihmiskäsitys korostaa perinnöllisyyden merkitystä selitettäessä erilaisia yksilöiden käyttäytymistapoja.

Käsityksen selkeinä piirteinä nähdään, että ihmiset ovat erilaisia jo heti syntymästä lähtien ja ihmisten erilaisuudessa on kyse heidän ominaisuuksistaan, ei missään nimessä arvostaan. Myös ihmisten synnynnäiset erot näkyvät monessa asiassa, kuten älykkyydessä ja persoonallisuudessa sekä psyykkisiin sairauksiin sairastumisen riskinä sekä taipumusalttiutena rikollisuuteen. (Hirsjärvi  1985, 192-205).

Lähdeluettelo:

Hirsjärvi, S. (1985). Johdatus kasvatusfilosofiaan. Helsinki: WSOY.

Lähdemerkintäesimerkki

Nyt muistiin!


Näin merkitään lähdeluetteloon:

Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. (1995).  Johdatus kasvatustieteeseen. Juva: WSOY.



Ja näin tekstin sekaan:

(Rinne, Kivirauma & Lehtinen 2009, 56-64.) Piste sulkeen sisälle, jos asiaa on lainattu paljon, piste taas tulee sulkeen toiselle puolelle jos kyseessä on suora lainaus.

Microsoft Forms -linkki

Tää on pakko laittaa muistiin ja käyttää hyödyksi jatkossa.

Mausteeksi soppaan siis:

https://forms.office.com/Pages/DesignPage.aspx

Ainesosa kaksi: kasvatustiede

Kasvatustieteen perusopintojen alku on nyt jo sekoitettu soppaan ja tänään on menossa toinen kerta kasvatustieteen raaka-aineiden parissa. Päivä alkoi luokkakavereihin tutustumisella ja ennakkotehtävän palautuksella, tietysti myöhässä  ;)

Tuntien alussa opiskelijat purkivat tuntojaan melko antaumuksellakin kasvatustieteiden säännönmukaisettomuudesta ja tuskasta, jonka kasvatustiede on heille aiheuttanut. Opettaja on onneksi hyvin ymmärtäväinen ja hänen rauhallisesta tyylistään ainakin minä sain rohkeutta kasvatustieteiden opiskeluun. Varmasti monella on sama ongelma kuin minulla, aika ei tunnu aina riittävän tehtävien määräaikaisiin palautuksiin, mutta parhaani koitan ja jokaisen tehtävän palautan, mutten aina välttämättä ajoissa.

Ohjaukseen kuuluu aina kasvatustehtävä, jossa ohjaus on sisällön ohjausta, persoonallisuuden kehittämistä ja opiskeluteknistä ohjausta. Ohjaustyöstä mielenkiintoisen tekee se, että jokaista yksilöä pitää opetella ohjaamaan yksilöllisesti ja yksilöllisen kunnioittavasti.

Tieteet jaetaan kulttuuritieteisiin ja luonnontietiesiin. Kulttuuritieteet jaetaan yhteiskuntatieteisiin (sosiologia, taloustiede, oikeustiede, valtio-oppi, psykologia...) ja humanistisiin tieteisiin (viestintä, kielitieteet, teologia....) Kasvatustiede taas sisältää molempia yllämainittuja pääryhmiä, yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Luonnontieteet sisältävät mm. fysiikkaa, kemiaa, biologiaa....

Ennakkotehtävänän oli tutkia pro gradu -tutkielmaa japohtiaoliko kyseessä määrällinen vai laadullinen tutkimus. Määrällisessä tutkimuksessa eli kvantitatiivisessa tutkimuksessa voi olla frekvenssejä, prosentteja, määriä tai tilastollisia määreitä, joilla mitataan ns. selkeitä arvoja ja lukuja. Yksi mahdollinen ohjelma kavantitatiivisen tutkimuksen toteuttamiseen on SPSS -ohjelmisto. Laadullisessa  tutkimuksessa menetelmänä voi olla pääosin haastatteluja tekstein tai kuvin sekä niiden analysointia useamman analysoijan toimesta, jotta tuloksesta saadaan mahdollisimman luotettava, monipuolinen ja sitoutumaton.

Tutkimuksen tuloksen tulee joka tapauksessa olla mahdollisimman objektiivinen.


Kasvatustieteellinen tutkimus

Tutkimusraportin rakenne:
-Johdanto
-Tutkimuksen käsitteet ja toimintaympäristö
-Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimuskysymykset
-Tutkimuksen toteuttaminen
      -Aineiston hankinta ja käsittely
- Tutkimuksen tulokset
-Pohdinta ja johtopäätökset
      -Tutkimuksen luotettavuus
-Jatkotutkimusmahdollisuudet

Yleinen kasvatustiede käsittää:
-Kasvatuspsykologia
-Kasvatussosiologia
-Didaktiikka
- Kasvatusfilosofia
-Vertaileva kasvatustiede
-Kasvatuksen historia
-Aikuiskasvatustiede
-Erityispedagogiikka

Eka moduuli paketissa

Opetus, ohjaus ja arviointi -moduuli on nyt paketissa ja kaikki tehtävät tehty ja luennot kuunneltu.

Kyseiseen moduulin kuuluivat tutkinnonosat:
Opetuksen ja ohjauksen suunnitteluosaaminen
Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamisosaaminen
Oppimisen ja osaamisen arviointiosaaminen
Opetus- ja ohjausmenetelmäosaaminen
Oppimisympäristöosaaminen

Koko moduuli oli mielestäni aktivoiva ja ryhmämme toimi hyvin aktiivisesti valmistellen luentoja ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä kaupattuihin oppimiskysymyksiin.

Koko moduulissa erikoista oli se, että yhtenäkään luentopäivänä ei alkanut kesken tuntien väsyttämään. Tähänkö lienee syynä se, että varsinaiset pitkät luennot puuttuivat ja tunnit olivat rakenteeltaan toiminnallisia ja touhukkaita. Joistakin osa-alueista olisi saanut olla syvällisempää tietoa, tuntui, että osa aiheista käsiteltiin hyvin pintapuolisesti.

Varmasti käytännön työhön tästä moduulista jäi montakin käytännön kikkaa. Erityisesti oppiminenonlineen ja luennolla käytyihin digitaalisiin oppimisympäristöihin tutustuminen on ollut kullanarvoista ja ne lienevätkin selkeimmin sellaisia, jotka varmasti jäävät käyttöön, ainakin minulla.

Summa summarum: ikinä et pysty kertomaan tai kirjaamaan tehtävänantoa ja muita ohjeita riittävän selkeästi. Yritä nyt kuitenkin edes.

Oppimisympäristöjä sopassa

Tänään aloitimme lähitunnit sähköisellä oppimisympäristöllä ja tutustumalla mitä vaihtoehtoja on toteuttaa sähköistä oppimista. Oletko kuullut esimerkiksi Plickersistä, Notabilitystä tai vaikkapa Trellosta....?

Pääsimme itsekin kokeilemaan myös Googleen Mindmupia, jota voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni opetuksessa.

Lisätään sähköiseen soppaan vielä ainakin: Vimeo, Youtube, Webex, Prezi, Whatsapp, Padlet, Doodle, Google, Joomla, Wordpress, Drupal, Classroom ja e-kirjat sekä blogit...

Toki niiden käyttö vaatii myös osaamista sekä opettajalta että opiskelijoilta. Näiden käyttö ei saa olla liian vaikeaa tai monimutkaista sekä niiden pitää olla myös laiteriippumattomia ja uudelleenkäytettävissä ja -muokattavissa.

Opiskeluryhmän valmiudet sähköisten sovellusten käyttöön pitää huomioida varsinkin jos oppimisen tasossa on ryhmän sisällä suuria eroja. Sovellusten pitää olla myös jatkuvatoimisia ja luotettavia, jotta niitä pystytään käyttämään pitkäjänteisesti ja materiaalin teko pohjaan on järkevää ja kannattavaa.

Sähköinen opetus luo myös haasteita esimerkiksi opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuutta tietokoneen tai älypuhelimen käyttöön. Tai opiskelijan kohdalla, jolla on vaikeutta hahmottaa sähköisiä ympäristöjä tai vaikka ihan vain tietokonettakin.

Tiesitkö, että on olemassa myös sähköisiä pohjia, joista voit opiskella vaikkapa kokonaisen tutkinnon? Vilkaisepa vaikka www.wdx.org.

Myös tentinkin voi suorittaa netissä, tosin tällöin tentin luonne muuttuu täysin. Tenttiä suuniteltaessa on huomioitava, että opiskelijoilla on mahdollisesti materiaalia käytössä, riippuen suoritetaanko verkkotentti opetustilassa valvotuissa oloduhteissa vai kotona omalla ajalla. Tenttikysymysten aikarajoitus vaikuttaa itsenäisen tiedonhaun mahdollisuuteen, tällä on tarkoitus rajata lähteiden käyttöä, mutta silloin myös kysymysten tulee olla lyhyempiä. Jos käytetään täysin vapaita kysymyksiä, joissa ei ole aikarajoitusta ja tentti on mahdollista tehdä kotona, sekä käyttää lähteitä kysymysten tulee olla haastavampia ja laajempia, jolloin myös vastausten tulee olla kattavampia.

Cambridgen yliopiston Pasi Sahlberg totesi, että heikentyneet Pisa-tulokset saattavat johtua osin siitä, että nykynuoriso viettää paljon aikaansa mobiililaitteilla ja heidän tiedonhallinta ja -käsittelykykynsä ovat saattaneet tämän seurauksena heikentyä. Mm. erilaiset hyperlinkit aktivoivat siihen, että tieto on vain hetken näkyvissä ja se tulkitaan ns. "ensivilkaisulla" eikä asiaan perehdytä sen syvemmin ja mietteliäämmin. Sahlberg kehottikin opetuksessa laittamaan opiskelijat lukemaan, keskustelemaan, ajattelemaan ja tuntemaan empatiaa sekä myös kirjoittamaan.

Onko tarkoituksemme juosta netin perässä vai laitetaanko prioriteeteiksi perinteisen kirjoitus- ja lukutaidon sekä luetun sisäistämisen kehittäminen? Tai edes sen ylläpitäminen?

Jottei koko soppa olisi vain digitaalista perehdyimme iltapäivän aikana erilaisiin toiminnallisiin harjoitteisiin, joista meille kertoi Paula ja Miija. Toiminnallisessa menetelmässä opiskelija nähdään aktiivisena (activity based learning). Monesti myös oppiminen tapahtuu aidossa tai sitä jäljittelevässä ympäristössä, mutta tällöin tulee huomioida myös tarvittavat välineet, tilat ja työmenetelmät sekä selkeä ohjeistus.

Toiminnallisessa oppimisessa keskustelu on erittäin tärkeässä roolissa, jolloin näkökulmien jakaminen on tärkeää ja opiskelija huomaa, että elämä ei ole mustavalkoista. Keskustelun myötä oppiminen on molemminpuolista sekä opiskelijalta opettajalle, että päinvastoin. Myös tällaiset ryhmäkeskustelut avaavat myös opiskelijoita ja heidän taustojaan sekä ajatusmaailmaansa opettajalle, joka puolestaan helpottaa opettajaa ymmärtämään erilaisia oppijoita.

Toiminnallisen harjoitteen rakentamisen prosessi:
Tutustuminen
Tavoitteiden asettaminen
Lämmittely/asiaan virittäytyminen
Toteuttaminen
Purku/prosessointi = jäähdyttely

Yhtenä käyttökelpoisena toimintamuotona voi olla yrityssimulaatio, jossa opiskelija pääsee eläytymään aitoon toimintaympäristöön ja yritystalouden lainalaisuuksiin.

Oletko muuten ikinä ajatellut, että muovailuvahastakin voisi hyvin saada kehiteltyä opetukseen jotakin toiminnallista? Mitäköhän se sitten voisi ollakaan, vaikkapa pinnanmuotojen hahmottelua tai lehmän neljän mahan sommittelua!

Oppimisympäristö voi olla myös sosiaalinen tila tai tunnetila siinä tilanteessa kun oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristö on myös sosiaalista vuorovaikutusta. 

Nämä ainekset on nyt tänään lisätty opesoppaan ja jatketaan hidasta kypsyttämistä. Maltilla.