maanantai 20. marraskuuta 2017

Melkein kypsä soppa

No niin, nyt ollaan jo aikamoisessa kypsymispisteessä. Nimittäin opinnot alkavat olla valmiina, tänään vielä opeksi kasvun näytteitä samoin kuin huomennakin, mun vuoro on tänään ;)


Kuin loppumausteena, tänään kävimme ehkä koko opekoulun antoisimman keskustelun poissaoloista, niiden korvaamisesta ja moraalikasvatuksesta. Tämä herätti paljon ajatuksia....

Niin se aika vain kuluu! Huisin nopeasti meni tämä puolitoista vuotta!

perjantai 27. lokakuuta 2017

TKI-lisä soppaan


Tämä päivä on pyhitetty lähes kokonaan TKI-esityksille, jolloin kaikki jotka TKI-esityksensä ovat tehneet, esittävät ne tänään.

Käsitelty on jo etsivää nuorisotyötä, K-kauppailua, digitaalisia sormuksia, lantaa ja Brasiliaa. Näiden kaikkien anti oli ihan huikeaa! Ehkä niiden annin takana, oli se, että ne olivat niin moninaisista näkökulmista ja jokaisen oman kiinnostuksen mukaan niin ne tuovat myös ihan oikeaa faktatietoa vieraasta asiasta.

Päivän päätteeksi myös tiivistimme ryhmissä minkälaista on meidän kaikkien TKI-osaaminen ja miten saamme sitä hyödynnettyä työelämässämme. Myös vertaisoppiminen muiden TKI-ideoista oli kullanarvoista.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Kai soppaan voi lisätä aineksia hiukan jälkikäteenkin??


Apuva! Soppa on sekaisin! Löysin tämän teksti jo luotuna, mutten olekaan julkaissut sitä heti oman "tuntini" jälkeen, tässä siitä nyt kuitenkin olisi hieman kommenttia, olkaa hyvät: 
 
No niin, nyt on pidetty ensimmäisen kerran omat tuntini, tai paremminkin varttini aiheesta "Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa".

 

Aiheiden kauppauksessa oli heti selvä, että tämän aiheen haluan ja mahdollisesti teen sen yksin, koska aikatauluni ovat vaihtelevat ja tiesin jo heti kuinka vaikeaa olisi saada sovituksi opintoparille sopivaa yhteistä aikaa. 

 

Aihe muhi päässäni muutaman hetken ennen kuin aloin työstämään sitä. Aiheesta oli melkoisen paljon materiaalia tarjolla ja ongelmaksi koituikin lähdemateriaalin laajuus. Lähdemateriaalia etsiessä sai myös olla tarkkana, että puhuttiin juuri ammattillisen koulutuksen henkilökohtaistamisesta.

 

Kirjallinen lähdemateriaali toimi lähtökohtana ja pohjana opetusmateriaalilleni, mutta loppuviimeksi materiaalista tuli hyvin käytännönläheinen ja rakensin sen oman kokemukseni pohjalta.

 

Aiheen käsittely esityksessä alkoi hopsin ja hojksin erojen selventämisellä, sekä hopsin teon vaiheilla. Tässä vaiheessa onkin tärkeää olla tarkkana siitä josko hojksin teon tarvetta esiintyy. Yhtä tärkeää on kuitenkin muistaa, että "laiskuus-hojksia" ei ole olemassa ja hojksin teolle tarvitaan viralliset dokumentit. Myöskään hojks ei ole aina ensimmäinen vaihtoehto vaan opetuksessa ja opiskelussa voidaan käyttää monenlaisia apuvälineitä, kuten istuintukia, stressipalloja, lukuviivaimia, matikkapiirakoita, kuulosuojaimia, painoliivejä...

 

Niin hopsauksen kuin hojksauksenkin tavoitteena on luoda kullekin opiskelijalle sopiva oppimis- ja opiskeluympäristö eikä missään tapauksessa eriyttää opiskelijaa muusta ryhmästä. Tavoite on saada kokoon hyväyhteishenki ja miellyttävä oppimisympäristö. Tämä onkin se henkilökohtaistamisen kinkkinen kohta, miten teet tämän?

 

perjantai 20. lokakuuta 2017

Missäs sopassa nyt mennään?

Nyt täytyy myöntää, että soppa on vähän liian sekaisin! Tai siinä taitaa olla liikaa raaka-aineita, joiden toimivuus pitäisi saada sovitettua yhteen!

Opeopintojeni loppusuoraa viedään ja vaika olen parhaani mukaan koittanut hoitaa hommia määräajassa pois, aina jotakin on jäänyt roikkumaan, kuten opetusharjoittelun ja TKI:n hyväksilukeminen... Ne olivatkin muuten jännä juttu!Ne olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten, mutta jotenkin olin mieltänyt niiden tekemisen hankalaksi jasen vuoksi ne on vaan viipyneet ja viipyneet kun muka ei ole ollut riittävästi aikaa perehtyä niin suuritöisiin juttuihin. Ja päinvastoin, sehän oli oikein simppeli ja nopea juttu tehdä! Olisi taas vaan tarvinnut hoitaa nekin ajoissa niin vuoden stressi niistä olisi vähällä kuitattu.

Nyt olen kuitenkin saanut ne tehdyksi, samoin tuohon TKI:hin esityksen, joka muuten on 27.10. Vielä pitäsi sopia milloin minun opetustani tullaan seuraamaan.

Seuraava urakkani on "Opettajaksi kehittymiseni" -powerpoint, jonka ajattelin rutistaa seuraavaksi.

torstai 31. elokuuta 2017

Uusi oppimisympäristö

Jee!

Uusi oppimisympäristö!

https://kvo2017.blogspot.fi/p/opintojakson-prosessi.html

Dialogisuus opetuksessa


Dialogisuus opetuksessa

 

Uusi kouluumme ja opetukseeni tulevani ryhmä on kooltaan suurehko ja siihen mahtuu monipuolisia luonteenpiirteitä. En haluaisi sanoa, että siihen mahtuu hyviä ja huonoja luonteenpiirteitä vaan mieluumminkin, niin että ryhmässä on koko ryhmää tukevia luonteenpiirteitä, joista osa vaatii ehkä enemmän huomiota kuin toiset luonteenpiirteet.

Ryhmätyöskentelyssä tulee kaikkien kaikki luonteenpiirteet esille, mutta opettajan tehtävä varsinkin nuorten kanssa on hallita luonteenpiirteiden esiintymistä. Kenenkään luonnetta ei saa lytistää, mutta opettajan tulee rakentavasti ohjata esiin yhteistyökykyisiä piirteitä ja saada opiskelija hallitsemaan niitä dominoivampia luonteenpiirteitä.

Opettajana haluaisin edistää ryhmän toimintaa monologisuudesta dialogisuuteen. Opiskelija, joka on tottunut olemaan enemmän monologisuudessa, voi toimia ryhmässä hyvinkin hallitsevasti, mutta miten hänen esimerkkinsä avulla opettaja saisikaan innostettua myös hiljaisempia mukaan. Tämä on monesti haasteellista, koska hiljaisemmat opiskelijat saattavat pelätä tai aristaa kovin puheliasta opiskelijaa, mikäli hän ei koe tyyliä omakseen. Ryhmään tulee alusta alkaen saada hyvä ja avoin ilmapiiri, johon on helppo liittyä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tätä saan opettajana vahvistettua esimerkiksi ryhmäytymisharjoituksilla, yhteisillä projekteilla ja vaikkapa yhteisillä retkillä ja vierailuilla alan yrityksiin.

Opettajan roolissa on tärkeää olla selkeä ja saada ryhmä sitoutettua yhteisen asian ja tavoitteen saavuttamiseksi. Myös opiskelijoiden tulisi ymmärtää, että jokainen heistä on periaatteessa samassa tilanteessa, uusien opintojen alussa ja siksi heidän tulisi tehdä yhteistyötä ryhmähengen eteen. Opettajan tulisi olla turvallinen asia opiskelijoille, ei sellainen, jota he joutuvat pelkäämään.

Konkreettisena esimerkkinä heti opintojen alussa teen opettajana selkeäksi koko ryhmämme tavoitteen, siis sen, että kolmen vuoden päästä kaikkien on tarkoitus valmistua ja saada ammatti. Myös ryhmän pelisäännöt on syytä tehdä heti opintojen alussa ja ne tulee tehdä yhteistyössä siten, että jokainen opiskelija sitoutuu niihin.

Opettaja voi omalla esimerkillään näyttää mallia yhteistyöstä ja avoimesta kommunikoinnista, johon kuuluu myös väliarvioinnit onnistumisista ja palautteen anto. Voin olla esimerkkinä myös ihan jokaisen opiskelijan hyväksymisessä ja samanarvoisessa kohtelussa.

Ryhmässä tulee vallita aito demokraattisuus ja myös hiljaisempien mielipidettä tulee kuulla. Mielestäni ryhmässä ei voi olla koko kolmen vuoden aikana vain yhtä tai kahta asiaa, joista päätetään demokraattisesti vaan niiden kuuluu olla ripoteltuna vuosien varrelle, jotta mahdollisimman moni saisi ilmaista mielipiteensä ja kokea, että hänenkin mielipiteellään on merkitystä. Demokraattisuus ja johtajuus eivät aina sovi samaan lauseeseen, mutta mielestäni kyseisessä nuorten ryhmässä tulee olla yksi esimerkki, joka toiminnallaan ohjaa demokraattisuutta ja kitkee pois vääränlaiset käytösmallit. Johtaja ei kuitenkaan saa olla diktaattori.

Jokaisessa ryhmässä tulee aina ongelmia ja ne tulee ratkaista avoimella keskustelulla, koska muuten esimerkiksi selän takan puhuminen lisääntyy ja lisää jännitteitä ryhmässä. Mielestäni on tärkeää osata myös purkaa avoimesti se tilanne, joka on mahdollisesti saatu aikaan selkäänpuukottamisella tai epäoikeudenmukaisella käytöksellä. Tällä selvityskeinolla on myös kasvattava vaikutus kun opiskelija huomaa, että ne asiat joiden tiimoilta on toiminut väärin, löytyvät edestä ja niistä joutuu vastuuseen ja antamaan kasvot sanomisilleen. Kuitenkaan tarkoituksena ei ole syyllistää ja etsiä yhtä syypäätä.

Ryhmätyöskentelyn edessä opettajalla on tärkeä rooli myös motivaation ylläpidossa ja sitä kautta myös saavutusten tukemisessa. Hyvät suoritukset tulee huomioida, mutta myös väärästä toiminnasta tulee antaa rakentavaa palautetta.

Ryhmätyöskentelyssä tulee muodostumis - ja rakentumisvaiheen jälkeen tyynen työskentelyn vaihe eli ns. kuherruskuukausi, jota seuraa tiimivaihe. Tässä tiimivaiheessa työskentely on yleensä tehokkainta ja aikaansaavinta. Mikäli tiimivaihe jatkuu pitkään, esim. vuoden tai kaksi, se saattaa sisältää myös riitoja ja erimielisyyksiä, mutta kun nämä saadaan ratkaistua oikein ja kehittävästi se vahvistaa tiimihenkeä. Viimeisenä ryhmän vaiheena on hajoamisvaihe, joka saattaa tuoda monelle jopa haikeita tunteita. Tässä vaiheessa on tärkeää tehdä yhteisistä vuosista yhteenveto ja arviointi sekä mahdollisesti myös projektin luonteesta riippuen pohtia seuraavia vaiheita ja kuvioita, joilla edetään, joko ryhmänä tai erikseen. Tästä esimerkkinä vaikkapa jatko-opintojen suunnittelu tai hojks-opiskelijoilla jatkosuunnitelmat.

 

tiistai 6. kesäkuuta 2017