Oppimisympäristöjä sopassa

Tänään aloitimme lähitunnit sähköisellä oppimisympäristöllä ja tutustumalla mitä vaihtoehtoja on toteuttaa sähköistä oppimista. Oletko kuullut esimerkiksi Plickersistä, Notabilitystä tai vaikkapa Trellosta....?

Pääsimme itsekin kokeilemaan myös Googleen Mindmupia, jota voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni opetuksessa.

Lisätään sähköiseen soppaan vielä ainakin: Vimeo, Youtube, Webex, Prezi, Whatsapp, Padlet, Doodle, Google, Joomla, Wordpress, Drupal, Classroom ja e-kirjat sekä blogit...

Toki niiden käyttö vaatii myös osaamista sekä opettajalta että opiskelijoilta. Näiden käyttö ei saa olla liian vaikeaa tai monimutkaista sekä niiden pitää olla myös laiteriippumattomia ja uudelleenkäytettävissä ja -muokattavissa.

Opiskeluryhmän valmiudet sähköisten sovellusten käyttöön pitää huomioida varsinkin jos oppimisen tasossa on ryhmän sisällä suuria eroja. Sovellusten pitää olla myös jatkuvatoimisia ja luotettavia, jotta niitä pystytään käyttämään pitkäjänteisesti ja materiaalin teko pohjaan on järkevää ja kannattavaa.

Sähköinen opetus luo myös haasteita esimerkiksi opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuutta tietokoneen tai älypuhelimen käyttöön. Tai opiskelijan kohdalla, jolla on vaikeutta hahmottaa sähköisiä ympäristöjä tai vaikka ihan vain tietokonettakin.

Tiesitkö, että on olemassa myös sähköisiä pohjia, joista voit opiskella vaikkapa kokonaisen tutkinnon? Vilkaisepa vaikka www.wdx.org.

Myös tentinkin voi suorittaa netissä, tosin tällöin tentin luonne muuttuu täysin. Tenttiä suuniteltaessa on huomioitava, että opiskelijoilla on mahdollisesti materiaalia käytössä, riippuen suoritetaanko verkkotentti opetustilassa valvotuissa oloduhteissa vai kotona omalla ajalla. Tenttikysymysten aikarajoitus vaikuttaa itsenäisen tiedonhaun mahdollisuuteen, tällä on tarkoitus rajata lähteiden käyttöä, mutta silloin myös kysymysten tulee olla lyhyempiä. Jos käytetään täysin vapaita kysymyksiä, joissa ei ole aikarajoitusta ja tentti on mahdollista tehdä kotona, sekä käyttää lähteitä kysymysten tulee olla haastavampia ja laajempia, jolloin myös vastausten tulee olla kattavampia.

Cambridgen yliopiston Pasi Sahlberg totesi, että heikentyneet Pisa-tulokset saattavat johtua osin siitä, että nykynuoriso viettää paljon aikaansa mobiililaitteilla ja heidän tiedonhallinta ja -käsittelykykynsä ovat saattaneet tämän seurauksena heikentyä. Mm. erilaiset hyperlinkit aktivoivat siihen, että tieto on vain hetken näkyvissä ja se tulkitaan ns. "ensivilkaisulla" eikä asiaan perehdytä sen syvemmin ja mietteliäämmin. Sahlberg kehottikin opetuksessa laittamaan opiskelijat lukemaan, keskustelemaan, ajattelemaan ja tuntemaan empatiaa sekä myös kirjoittamaan.

Onko tarkoituksemme juosta netin perässä vai laitetaanko prioriteeteiksi perinteisen kirjoitus- ja lukutaidon sekä luetun sisäistämisen kehittäminen? Tai edes sen ylläpitäminen?

Jottei koko soppa olisi vain digitaalista perehdyimme iltapäivän aikana erilaisiin toiminnallisiin harjoitteisiin, joista meille kertoi Paula ja Miija. Toiminnallisessa menetelmässä opiskelija nähdään aktiivisena (activity based learning). Monesti myös oppiminen tapahtuu aidossa tai sitä jäljittelevässä ympäristössä, mutta tällöin tulee huomioida myös tarvittavat välineet, tilat ja työmenetelmät sekä selkeä ohjeistus.

Toiminnallisessa oppimisessa keskustelu on erittäin tärkeässä roolissa, jolloin näkökulmien jakaminen on tärkeää ja opiskelija huomaa, että elämä ei ole mustavalkoista. Keskustelun myötä oppiminen on molemminpuolista sekä opiskelijalta opettajalle, että päinvastoin. Myös tällaiset ryhmäkeskustelut avaavat myös opiskelijoita ja heidän taustojaan sekä ajatusmaailmaansa opettajalle, joka puolestaan helpottaa opettajaa ymmärtämään erilaisia oppijoita.

Toiminnallisen harjoitteen rakentamisen prosessi:
Tutustuminen
Tavoitteiden asettaminen
Lämmittely/asiaan virittäytyminen
Toteuttaminen
Purku/prosessointi = jäähdyttely

Yhtenä käyttökelpoisena toimintamuotona voi olla yrityssimulaatio, jossa opiskelija pääsee eläytymään aitoon toimintaympäristöön ja yritystalouden lainalaisuuksiin.

Oletko muuten ikinä ajatellut, että muovailuvahastakin voisi hyvin saada kehiteltyä opetukseen jotakin toiminnallista? Mitäköhän se sitten voisi ollakaan, vaikkapa pinnanmuotojen hahmottelua tai lehmän neljän mahan sommittelua!

Oppimisympäristö voi olla myös sosiaalinen tila tai tunnetila siinä tilanteessa kun oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristö on myös sosiaalista vuorovaikutusta. 

Nämä ainekset on nyt tänään lisätty opesoppaan ja jatketaan hidasta kypsyttämistä. Maltilla.